Huomasin olevani raskaana maaliskuussa 2012, silloin tein koulun terveydenhoitajalla raskaustestin. Menin ihan shokkiin. Minä kyllä jo tiesin mitä aion tehdä: aion pitää lapsen. Minä en koskaan pystyisi keskeyttämään raskautta. Ensimmäinen kenelle kerroin raskaudestani oli siskoni. Hänen jälkeensä kerroin äidilleni, joka osasi jotenkin arvella ja lupautui olemaan tukenani kaikessa mitä päätänkin ja kun kerroin että aion pitää lapsen, hän sanoi että viisas päätös. Lapsen isän kanssa en ollut sillä hetkellä missään välissä, koska noh.. Meillä on ollut omat myrskymme, ei siitä sen enempää. Omalle isälle kun kerroin, niin isä otti aika jyrkän asenteen, koska en ollut naimisissa, ei ollut vakituista työpaikkaa ja opiskelin. Mä päätin näyttää isälleni että pärjään.
|
Raskausviikko 19+1 |
Koululla aloin keskustelemaan asioista opiskelujeni suhteen. Päätettiin että keskeytän raskauden ja äitiysloman ajaksi ja palaan kouluun Lokakuussa 2013, koska silloin on laskettu aika ja lapsi on noin vuoden ikäinen. Pahoinvointia minulla ei pahemmin ollut. Plussauksen jälkeen oksensin kolmena aamuna ja se oli siinä. Huhtikuussa sairastin sitten tosi hurjan vatsataudin ja minua pelotti ihan hirveästi lapsen puolesta. Mulla ei edes vesi pysynyt sisällä.
|
Raskausviikko 24+2 |
Koulut loppui ja kesäloma alkoi. Muut lähtivät juhlimaan, istumaan rannalle alkoholijuoma kädessä. Minä päätin istua kotona ja miettiä tulevia asioitani. Siivoilin ja katselin telkkaria. Minulla ei pahemmin ystäviä ollut. Tutustuin kesän aikana kyllä pariin nuoreen mieheen, joiden kanssa sitten hengailin koko loppu kesän oikeastaan. Koulujen alkuun astin ja toisen kanssa hengailen välillä vieläkin. Me ajeltiin Kuopiossa, Jyväskylässä, Suonenjoella, vaikka missä. Ja mukavaa oli. Vaikka olikin koko kesä selvinpäin, ei sitä oikein uskois, tai ainakaan sillon ei uskonut. Ja jos nyt ihan rehellisesti puhutaan niin en minä edes alkoholia kaivannutkaan. ;)
|
Raskausviikko 29+2 |
Kesä tosiaan tuli ja meni. Tuli syksy ja alkoi laskettu aika lähenemään. Ihmiset alkoi kyselemään että jännittääkö. Sanoin että ei, koska en tiennyt mitä tulee tapahtumaan. En myöskään halunnut suunnitella tulevaa synnytystäni, koska tunnetusti minulla on Aku Ankan -tuuri, ja kaikkiha ei tietenkään mene niinkuin käsikirjoituksessa on sanottu. :D Mahani kasvoi kasvamistaan, minun suklaahimonikin kasvoi. Neuvolassa jo ärähdettiin että nyt pitäisi jättää makea pois, koska minulle tulee viikossa painoa melkein kilo. 'Joojoo', sanoin joka kerta, mutta sen suklaan houkutus oli niin voimakas. En vaan voinut mitään. Olinkin hetken syömättä suklaata, mutta ei se kauaa kestänyt.
|
Raskausviikko 33+4 |
Mä aloin käymään jo kärsimättömäksi, kun laskettu aika vaan läheni ja läheni, eikä mitään merkkejä siitä että lapsi syntyisi. Mä kävin Jyväskylässä shoppailemassa lasten vaatteita, itselleni vaatteita ja kosmetiikkaa. Sain vihdoin ostettua lapselle kaukalon, vaunut, ammeen ja ammetelineen. Sain jopa sairaalakassinki pakattua. Enää ei puuttuisi kuin itse lapsi. Söin tulista ruokaa, autoin siskoani muutossa. Kävelin paljon. Tuntui oikeasti ettei mikään auttanu. Heitin hanskat tiskiin ja sanoin että tulkoon kun on tullakseen.
|
Raskausviikko 37+5
|
Laskettu aika tuli ja meni. Ei mitään merkkejä synnytyksestä, lapsivesien menosta tai supistuksista. Kyllähän mulla kipeitä supistuksia oli aina välillä, mutta ne oli niin perhanan epäsäännöllisiä että hermot meinas mennä. Mua suututti. Mua sattui joka paikkaan. En voinut nukkua kun kääntyminen sattui, käveleminen sattui. Mä oikeasti lyllersin ja pyörin menemään. Mun olo oli tosi tosi tuskainen.
|
Raskausviikko 39+6 - viimenen masukuva |
11.11.2012 klo 1:00 alkoi supistukset tosi kipeinä ja lähdin sairaalaan. Terve tyttö syntyi 12.11.2012 klo 21.05 raskausviikoilla 41+6.
|
48cm ja 3190g <3 |